Historia

Asokodit tarjoaa vaihtoehdon

1980-luvun lopulla vallitsi maassamme nousukausi. Samaan aikaan asuntojen hinnat nousivat rajusti ja korkotaso asuntolainoissa vaihteli 10 - 15 prosentin välillä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asunnot olivat niin kalliita, että tavallisten palkansaajien tai nuorten henkilöiden oli mahdotonta hankkia itselleen riittävän suuri omistusasunto. Tuolloin oli vaikeaa saada myös vuokra-asuntoja, joita markkinoilla oli vuokrasääntelyn takia melko vähän.

Tarvittiin vaihtoehtoja asuntomarkkinoille. Opiskelijayhteisöissä, Asuntohallituksessa ja VVO:ssa syntyi ajatus kehittää Suomeen asumisoikeusjärjestelmä, jollainen Ruotsissa jo oli toiminnassa. Haluttiin kuitenkin taata, ettei Suomessa käy samalla tavalla kuin Ruotsissa, jossa asumisoikeusasunnoista tuli hintojen nousun uhreja kuten omistusasunnoistakin. Valtaosan Ruotsin noin 700.000 asunnosta omistivat pienehköt asumisoikeusyhdistykset, joihin vaikeudet pääasiassa keskittyivät.

Suomalainen laki asumisoikeusjärjestelmästä astui voimaan 1990 ja ensimmäinen asuintalo valmistui Rovaniemelle lokakuussa 1991. Sudentie 9:ssä sijaitseva kerrostalo on Asokotien omistuksessa.

Lama-aika toi Asokodit hyville paikoille

Lama-aika ja sitä seuranneet vuodet aina 2000-luvun alkuun olivat varsinaista asumisoikeusasuntojen rakennuttamisen kulta-aikaa. Vuosittain rakennettiin 1000 - 1600 asuntoa erittäin hyville paikoille. Syntyi Terassitalo Helsingin Pikku-Huopalahteen, Jaalanranta 10 Ruoholahteen ja esimerkiksi Tervaraitti 4 Ouluun. Asuntokanta kasvoi kohisten niin, että Asokotien molemmilla omistajilla, SATO:lla ja VVO:lla oli vuonna 2001 omistuksessaan lähes 13 000 asuntoa.

Järjestelmä eli ensimmäiset kymmenen vuottaan olemassaolon vakiinnuttamisen aikaa. Säännöllisesti järjestelmän tarpeellisuutta epäiltiin monilta tahoilta, mutta ei kuitenkaan asunnon tarvitsijoiden taholta. Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus oli samaa luokkaa kuin omistusasunnoissa. Kritisoijat epäilivät, että asumisoikeusasunnot ovat vain hyvätuloisten vuokra-asuntoja, koska niihin muutti asumaan korkeasti koulutettuja nuoria osaajia.

Vuosituhannen alussa alkoi taas näkyä merkkejä asuntojen kallistumisesta. Asuntolainojen korkotaso madaltui huomattavasti ja myös pysyi matalana koska Suomi meni mukaan Euroopan rahajärjestelmään Emuun. Samaan aikaan alkoivat kasvukeskusten tonttien hinnat kohota ja korottaa omalta osaltaan asuntojen hintatasoa. Oltiin jälleen tilanteessa, jolloin tavallisella palkansaajalla alkoi olla vaikeuksia hankkia itselleen riittävän tilavaa asuntoa. Sen sijaan asumisoikeusasunnon avulla saatiin asuntoja juuri niille osaajille, joita kasvukeskukset tarvitsivat.

Iso asuntokanta turvaamaan asuntojen ylläpitoa

Asuntojen hintataso kasvoi koko ajan. Asokotien omistajat totesivat tahoillaan, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen alkoi tulla liian kalliiksi, jotta ne saataisiin myös myytyä uusille asukkaille. Tarvittiin ratkaisu, jonka avulla turvattaisiin uudessa tilanteessa asuntojen ylläpito tehokkaasti ja ammattimaisesti niin, että järjestelmä pysyy voimissaan ja kehittyy edelleen.

Omistajatahot totesivat, että vain riittävän suuren asuntokannan omaava yhteisö voi toimia tehokkaasti ja yhdistivät vuonna 2002 asuntokantansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Suomen Asumisoikeus Oy. Vuonna 2005 päätettiin ottaa laajaan käyttöön markkinointinimenä Asokodit, jonka avulla yhtiön asunnot saadaan entistä paremmin asunnon tarvitsijoiden tietoisuuteen.

Yhdistymisen myötä Asokodeille tuli loistava mahdollisuus luoda molempien omistajatahojen toimintatapojen ja järjestelmien pohjalta aivan uusi toimintakulttuuri ja järjestelmät, jotka ovat koko alalla uraa uurtavia.

Kehitystyötä tarvitaan, jotta asumisoikeusasunnot pysyvät jatkossakin hyvänä asumisen vaihtoehtona.

Historia (pdf, 9 sivua)